KOIRAHIERONTA - Hoidetaan terveyttä mieluummin kuin sairautta

Koirahieronnan suosio kasvaa jatkuvasti. Lihaskunnosta huolehtimisen pitäisi olla osa jokaisen koiran arkipäivää ja etenkin harrastus- ja työkäytössä olevilla koirilla hieronnan pitäisi olla säännöllinen osa valmennus- ja treenisuunnitelmaa. Paljon liikkuvan koiran lihaksisto on kovassa käytössä ja vaatii ehdottomasti huoltoa, jotta rasituksen aiheuttamat vammat, revähdykset ja kireydet saataisiin parhaiten ennaltaehkäistyä ja näin ollen pidennettyä koiran käyttöikää ja edistettyä sen elämänlaatua. Lihaskireyksien syntyyn ei kuitenkaan tarvita aina kovaa ja fyysistä rasitusta. Toisinaan huonoimmassa kunnossa hierojalle tulevat koirat ovat aivan tavallisia kotikoiria.

Hierontaa pitäisi käyttää mahdollisimman paljon ennaltaehkäisevänä hoitona. Se ei ole mikään poppaskonsti jolla saadaan kaikki ongelmat katoamaan, vaan parhaimmat tulokset saadaan säännöllisillä hoitoväleillä. Mikäli koira on jo päässyt kovin huonoon kuntoon, sen aukihoitaminen vaatii aikaa, tiheitä käyntejä ja pakkolepoa. Myös harrastuskoiran henkisestä hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia ja hieronta on yksi tapa hoitaa koiran psyykeä. Leikkauksista toipuville koirille kuntoutus on todella tärkeää. Jos koiralta on esimerkiksi yksi jalka pois pelistä, sen koko keho kuormittuu täysin väärin. Esimerkiksi jalkaleikkauksessa olleen koiran kolme tervettä jalkaa ylikuormittuvat sen välttäessä kipeän jalan käyttämistä. Jotta kuntoutuminen onnistuisi mahdollisimman hyvin ja koira saataisiin toipumaan tasapainoisesti ja mahdollisimman täydellisesti, on hieronnan ja fysioterapian oltava aina osa leikkauspotilaan hoitoa.

MISTÄ LIHASKIREYDET SYNTYVÄT?
Lihaskireydet ovat seurausta kovasta rasituksesta tai yksipuolisesta liikunnasta. Aina koiran liikkuessa lihaksiin muodostuu maitohappoa ja muita kuona-aineita, jotka poistuvat elimistöstä virtsan ja ulosteiden kautta tietyn ajan kuluttua. Mikäli koiraa rasitetaan toistuvasti ja samalla laiminlyödään riittävä nesteytys, alku- ja loppu verryttely, venyttelyt ja palauttavat harjoitukset, harjoituksessa syntyneet kuona-aineet eivät pysty poistumaan lihaksistosta. Lihaksiin jäädessään ne tukkivat lihaksen aineenvaihdunnan ja verenkierron, jolloin uusia kuona-aineita jää elimistöön jatkuvasti enemmän. Tämän seurauksena lihaksen voimantuotto ja kestävyys heikentyvät, jolloin lihas ei vahvistu harjoittelusta huolimatta. Verenkierron ja aineenvaihdunnan heikentyessä lihaksen supistumiskyky ja elastisuus heikkenevät, eli toisinsanoen lihaksessa ei ole enää joustoa.

Kun lihas on joustamaton, revähtymien, venähdysten ja muiden vammojen riski kasvaa merkittävästi. Vaurioitunut lihas ei hoidettunakaan ole enää koskaan uuden veroinen, sillä lihakseen muodostuu arpikudosta joka heikentää lihaksen kimmoisuutta. Jokainen tietää itse, miten ikävää on liikkua kipeillä lihaksilla. Etenkin vietikkäät koirat eivät treenin aikana välttämättä selkeästi ilmennä kipeyttään, ja siksi on oleellista opetella huomioimaan koiran käyttäytymistä kotioloissa, koiran ollessa rauhallinen.

Se että koira suorittaa agilityradan vauhdikkaasti ja innolla, ei välttämättä kerro mitään sen kehon tilasta. Monet koiraharrastukset nostavat koiran viettivirettä sen verran korkealle, että koira on niin sanotussa "endorfiinihumalassa". Endorfiinit ovat aivojen välittäjäaineita, joita syntyy mm. liikunnan aikana, ja ne tuovat hyvänolontunteen. Siksi koira unohtaa kipunsa treenin aikana, mutta ilmentää sitä kyllä endorfiinitason laskiessa myöhemmin. Kaikenlaiset törmäykset ja kaatumiset jättävät aina jälkensä koiran lihaksistoon ja pahimmassa tapauksessa myös niveliin ja selkärankaan. Vaikka koira jatkaisi törmäyksen tai kaatumisen jälkeen liikkumista normaalisti, se on aina syytä käyttää tarkistettavana hierojalla. Monesti ongelmat alkavat näkyä vasta päivien tai viikkojen kuluttua tapaturmasta. Törmäykset aiheuttavat usein lukkotiloja nikamatasolla, jolloin koira alkaa kulkea vinossa, se ei pysty kääntymään kunnolla toiseen suuntaan tai välttää käyttämästä kroppaansa tasapainoisesti.

Virheellinen rakenne on myös omiaan aiheuttamaan lihaskireyksiä. Mikäli koiran rakenne on epätasapainoinen, kehon terve liike ja toiminta vaikeutuu tai estyy kokonaan. Esimerkiksi liian niukat tai epätasapainoiset kulmaukset estävät koiraa liikkumasta tehokkaasti. Muutokset selkärangassa voivat jäykistävät koiran selkää, jolloin lihasten normaali liike estyy koiran varoessa selkänsä käyttöä. Harrastuskoirien treenin ja rakenteellisten vikojen lisäksi myös käyttämättömyys aiheuttaa lihaskireyksiä. Koiran liikkuessa aina remmissä, pääsemättä käyttämään kunnolla koko kehonsa liikelaajuutta, sen lihasten aineenvaihdunta ja verenkierto heikkenevät ja lihakset tukkiutuvat. Myös liian vähäinen liikunta aiheuttaa samaa. Monilla kaupunkilaiskoirilla lenkkeily jää helposti pelkäksi rauhalliseksi kävelyksi, jolloin keho pääsee liian helpolla. Isompi koira ei tällaisella lenkillä välttämättä pääse ravaamaan lainkaan vaan joutuu turvautumaan peitsaamiseen, askellajiin jossa koiran saman puolen jalat liikkuvat samaan aikaan kuten kamelilla. Peitsaava koira ei käytä selkälihaksiaan kunnolla, jolloin ne tukkiutuvat ja kipeytyvät helposti. Myös arat ja pelokkaat koirat tarvitsevat lihashuoltoa. Pelkäävä koira on voimakkaassa jännitystilassa ja tällaisen olotilan toistuessa usein, se jättää väistämättä jälkensä koiran lihaksistoon.



MISTÄ TUNNISTAN LIHASKIREYDET?
Koiraa tulee havainnoida treenien lisäksi myös kotioloissa, sillä rauhallinen koira näyttää huomattavasti paremmin kipunsa kun merkkejä osaa tarkkailla.

:: Koira välttää ravaamista ja liikkuu mieluummin peitsillä tai laukalla
:: Koira venyttelee jatkuvasti
:: Koira ei venyttele ollenkaan, tai pelkästään etu- tai takaosaa
:: Koira ei asetu itsenäisesti seisomaan etu- ja takajalat tasan, vaan jättää jalat "auki"
:: Koira seisoo takajalat kropan alla - takajalkojen tulee ulottua rungon ulkopuolelle
:: Koiran askelpituus lyhenee
:: Koira nuolee tai puree toistuvasti itseään
:: Koira on jäykkä levon jälkeen
:: Koira on haluton liikkumaan tai väsyy helposti
:: Koira hakee ponnistuspaikkaa hypätessään esim. autoon tai esteen yli
:: Koira kieltäytyy yllättäen hyppäämästä ollenkaan
:: Hypätessään koira jättää takajalat kropan alle, eikä venytä niitä taakse
:: Koira alkaa yllättäen ärhennellä ihmisille tai muille koirille
:: Koira ei anna koskea itseensä (usein takaosaan), vaan kääntyy pois käden alta
:: Suojelukoiran puruote muuttuu yllättäen levottomaksi ja löysäksi
:: Koira vaihtaa jatkuvasti paikkaansa kotona, pystymättä rauhoittumaan paikoilleen
:: Koiran maahanmenot ja istumiset hidastuvat yllättäen
:: Koira ei pysty istumaan tai makaamaan kootusti, vaan hakeutuu aina lonkalleen
:: Koira saa kivuliaita lihaskramppeja

MILLOIN KOIRAA HIEROTAAN?
:: Lihas- ja kudossairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, rasitusvammat
:: Immobilisaatio
:: Arpi- ja sidekudosmuodostumat
:: Turvotukset loppuvaiheessa
:: Lihasjännitykset
:: Ruuansulatushäiriöt
:: Väsynyt tai tukkoinen lihas
:: Traumat akuuttivaiheen jälkeen
:: Psyyken hoito

MILLOIN KOIRAA EI VOI HIEROA?
Hieronnalle on olemassa tiettyjä vasta-aiheita, jolloin koiraa ei tule hieroa. Hieronta vaikuttaa vahvasti aineenvaihduntaan, verenkiertoon ja imunestekiertoon, jolloin esimerkiksi tulehdukset voivat levitä koko koiraan. Vasta-aiheet eivät aina ole ehdottomia ja mikäli tilanne todella vaatii, on tietyissä tapauksissa mahdollista silti hieroa koira. Hoito suunnitellaan aina tapauskohtaisesti.

:: Akuutit traumat, varoaika riippuu vammasta
:: Luukalvontulehdus (Periostiitti)
:: Limapussintulehdus (Bursiitti)
:: Infektiot: virusten, bakteerien ja sienten aiheuttamat
:: Laskimotukos
:: Sydänviat
:: Tiineenä olevat nartut viimeisellä kolmanneksella
:: Valeraskaus
:: Kortisonilääkitys
:: Kipulääkitys
:: Syöpä
:: Sisä/umpieritystaudit




webmastering © Sanna Laine
kuvat © Tarja Pahkasalo & Niina Ojansivu